Veroamnestin avulla lisää verotuloja valtion kassaan

Juha Sipilän hallitus on valmistellut ns. tehokkaan katumisen ohjelman eli veroamnestin käyttöönottoa Suomessa. Ohjelman myötä verovelvollisten olisi mahdollista ilmoittaa kymmenen edellisen vuoden ajalta ilmoittamatta jääneet tulot ilman sitä riskiä, että asia siirrettäisiin veropetoksena yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Rikosprosessin välttäminen ei ole ilmaista, sillä maksamatta jääneelle verolle määrättäisiin myös rangaistuksenluonteinen veronkorotus. Hallituksen esitys on annettu eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioesityksen yhteydessä.

shutterstock_163440287Ilmoittamatta jääneet tulot perustuvat yleensä ulkomailla oleviin varoihin ja niistä saatuihin korko- ja osinkotuottoihin sekä luovutusvoittoihin, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet ilmoittamatta Suomen veroviranomaisille. Lakiesitys toisi siis verotuksen piiriin kymmenen viime vuoden tuotot, joista määrättäisiin maksettavaksi paitsi vero myös viivästysseuraamukset.

Tulojen ja varojen salaaminen verottajalta vaikeutuu

Kansainväliset tulovirrat ovat globaalissa toimintaympäristössä yhä avoimempia. Myös viranomaisten välinen tietojenvaihto laajenee, kun tietojenvaihtosopimukseen ovat sitoutuneet EU-maiden lisäksi monet veroparatiiseiksi katsottavat valtiot ja erityisalueet. Viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta tulee arkipäivää vuodesta 2017 alkaen, jolloin tietoja vaihdetaan vuonna 2016 saaduista tuloista.

Tehokkaan katumisen ohjelma säädetään määräaikaisena menettelynä, joka on voimassa vain vuoden 2016 ajan. Tämän jälkeen suurin osa ulkomaanvaroihin liittyvistä tuloista tulee Suomen veroviranomaisten tietoon automaattisesti muiden maiden veroviranomaisten suorasiirron perusteella.

Tulojen ja varojen salaaminen vaikeutuu siis merkittävästi. Siihen liittyy myös verovelvollisen kannalta riski joutua sen kuuluisan leivättömän pöydän ääreen veropetoksesta syytettynä.

Veroamnestin tavoitteena on tuoda kadoksissa olevan varallisuuden tuottama tulo verotuksen piiriin ja saada tuloverokertymää kattamaan Suomen valtion kuluja. Luulisi ulkomailla olevan sen verran suomalaista varallisuutta, että veroamnestimenettelyn kautta saatavat verotuotot olisivat suuremmat kuin valtiovarainministeriön arvioimat 1–10 miljoonaa euroa. Tämä jää nähtäväksi – toivottavasti hallituksen suunnitelmat toteutuvat.

Leena Romppainen

 

Riittävätkö komission kuritoimenpiteet hillitsemään haitallista verokilpailua?

Välitön verotus kuuluu lähtökohtaisesti jäsenvaltioiden omaan toimivaltaan. Koska kansallisen verosääntelyn ja -käytäntöjen täytyy kuitenkin olla sopusoinnussa EU:n valtiontukisääntelyn kanssa, jäsenvaltioiden veropolitiikka ei tosiasiassa olekaan niin itsenäistä kuin perinteisesti on ehkä ajateltu.

Komissio antoi jo vuonna 1998 tiedonannon valtiontukisääntöjen soveltamisesta yhteisömaiden välittömään verotukseen. Yllättävän suuri määrä EU:ssa myönnetyistä valtiontuista koskee nimenomaan verotusta: vuosina 2004–2013 tällaisten tukien osuus oli yli kolmannes.

Kielletyt valtiontuet tarkasteluun

Komission mielenkiinto on viime vuosina kohdistunut erityisesti kansallisten viranomaisten ennakkopäätöksiin. Tutkimuksen kohteena on ollut erityisesti se, ovatko monikansallisten yhtiöiden siirtohinnoittelujärjestelyt ja niihin liittyvät kansallisten veroviranomaisten ennakkopäätökset EU:n valtiontukisääntöjen mukaisia.

Kielletystä valtiontuesta voi olla kysymys, kun

  • tuki on valtion myöntämä tai rasittaa julkisia varoja
  • toimenpide on valikoiva ja kohdistuu taloudellista toimintaa harjoittavaan yritykseen tai tuotannonalaan
  • tuki vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua
  • tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan

Kansallisten viranomaisten antamat verotusta koskevat ennakkopäätökset ovat lähtökohtaisesti hyväksyttäviä. Mutta ne voivat olla ongelmallisia, mikäli niillä annetaan valikoivia etuja tietyille yrityksille tai konserneille. Konsernien tulee käyttää keskinäisessä hinnoittelussaan markkinaehtoisia hintoja, eli samoja periaatteita, mitä toisistaan riippumattomat yritykset olisivat vastaavassa tilanteessa käyttäneet.

Ennakkopäätös, joka poikkeaa markkinaehtoisuuden periaatteesta, on todennäköisesti valikoiva ja täyttää valtiontuen edellytykset. Esimerkiksi paljon julkisuutta saaneet monikansallisten yhtiöiden Applen, Amazonin, Starbucksin ja Fiatin siirtohinnoittelua koskevat sopimukset eivät komission alustavan näkemyksen mukaan ole markkinaehtoisia. Komissio on aloittanut edellä mainittuja yrityksiä koskevan virallisen tutkinnan, ja päätöksiä voidaan odottaa aikaisintaan keväällä 2016.

Komission erityistutkimukset ovat sittemmin laajenneet koskemaan kaikkia jäsenmaita. Kansallisia ennakkopäätöksiä koskevia tietoja on pyydetty myös Suomelta.

Jäsenmaat puuttuvat väärinkäytöksiin yhteistyöllä ja tietojenvaihdolla

shutterstock_295936568_taxparadise

Julkinen ja poliittinen paine puuttua haitalliseen verokilpailuun on kova. Erityistutkimusten lisäksi komissio on julkistanut kunnianhimoisen toimenpidelistan, jolla yhtiöveron kiertämistä ja haitallista verokilpailua pyritään laajasti torjumaan muun muassa lisäämällä avoimuutta ja yhteistyötä.

Toimenpidepaketin olennainen osa on ehdotus ennakkopäätöksiä koskevasta automaattisen tietojenvaihdon käyttöön ottamisesta jäsenmaiden välillä. Tällä hetkellä jäsenmaat vaihtavat vain vähän tietoa verotuspäätöksistään, mutta ehdotuksen toteutuessa niillä olisi velvollisuus raportoida päätöksistään säännöllisesti kolmen kuukauden välein. Tietojenvaihto koskisi laajasti kaikenlaisia jäsenvaltioiden rajat ylittävissä järjestelyissä antamia ennakkopäätöksiä, jotka vaikuttavat myös toiseen jäsenmaahan.

Pakollisella tietojenvaihdolla pyritään varmistamaan, että jäsenmailla on tarvittavat tiedot, joiden avulla ne voivat suojella veropohjaansa sekä havaita tiettyjen yritysten verotukseen liittyviä väärinkäytöksiä ja kohdentaa niihin tehokkaasti toimenpiteitään. Haitallisen verokilpailun oletetaan vähenevän myös sen vuoksi, että jatkossa veroviranomaiset varmastikin arvioivat antamiaan ennakkopäätöksiä tarkemmin, kun niiden päätökset ovat muiden jäsenmaiden valvottavina.

Sittenkin pakollinen yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja?

Haitallisen verokilpailun torjumiseksi komissio aikoo myös antaa uudelleen yhteistä yhdistettyä yhtiöveropohjaa (CCCTB) koskevan ehdotuksensa. Komission aikaisempaa ehdotusta koskevat neuvottelut ovat olleet pysähdyksissä, mutta nyt komissio työstää uutta ehdotusta vaiheittaista lähestymistapaa käyttäen. Tämän toivotaan olevan helpommin jäsenmaiden hyväksyttävissä.

Haitalliseen verokilpailuun aiotaan nyt puuttua tosissaan järeillä aseilla. Mielenkiinnolla jään seuraamaan, mikä todellisuudessa on jäsenmaiden poliittinen tahto toteuttaa tarvittavia uudistuksia.

Sari Laaksonen