New castrenblog.com!

Hyvä castrenblog.comin lukija

Avasimme tämän blogin kesäkuussa 2014 ja ryhdyimme kirjoittamaan liikejuridiikasta ja vähän muustakin käytännönläheisesti ja mutkattomasti. On ollut hienoa huomata, olette ottaneet blogimme omaksenne! Tämä on innostanut meitä kirjoittamaan entistä enemmän, ja nyt joukossamme on jo noin 40 aktiivista bloggaajaa.

Tänään julkaisemme täysin uudistuneen verkkopalvelumme osoitteessa www.castren.fi. Samalla siirrämme tämän blogin osaksi uutta verkkopalveluamme. Blogimme osoitteena säilyy edelleen vanha tuttu castrenblog.com.

Ne lukijamme teistä, jotka olette tilanneet blogipostauksemme sähköpostiinne, saatte jatkossakin sähköpostitse uusimmat julkaisumme. Tosin nyt sähköpostin ulkoasu on uuden verkkopalvelumme mukainen.

Tähän asti olemme julkaisseet blogipostauksemme vain yhdellä kielellä, englanniksi tai suomeksi. Jatkossa julkaisemme pääsääntöisesti kaikki sisällöt molemmilla kielillä. Jos haluat vaihtaa sähköpostiisi tulevien julkaisujen kieltä suomesta englantiin tai toisinpäin, otathan yhteyttä meihin (communications@castren.fi), niin siirrämme osoitteesi oikealle vastaanottajalistalle.

Tavoitteemme on jatkossakin, että saat blogistamme hyödyllistä tietoa ja inspiraatiota liiketoimintaasi. Kaikki ideat bloggausaiheiksi ovat lämpimästi tervetulleita!

Keväisin terveisin

Pia Dahlqvist

***

Dear reader of castrenblog.com,

We started this blog in June 2014 to write about business law and other topics in a practical and straightforward manner. It has been wonderful to see that you have received the blog so well! This has inspired us to write even more, and now we already have nearly 40 active bloggers at our firm.

Today we are publishing our completely new website at www.castren.fi. This blog will also be a part of our new website. The address for our blog (castrenblog.com) will remain unchanged.

Those of you who have subscribed to our blog posts will continue receive our latest posts by e-mail. However, the layout of the e-mail has been updated to match our new website.

So far, we have published our blog posts in only one language, either in English or in Finnish. In the future, we plan to publish all contents in both languages. If you wish to change the language of the posts delivered to your e-mail from Finnish to English (or vice versa), please contact us (communications@castren.fi) and we will move your address to the correct recipient list.

Our goal remains the same: We want our blog to give you useful information and inspiration for your business. All blogging topic ideas are warmly welcome!

Have a nice spring!

Pia Dahlqvist

Patentin puolustajan työkalupakki, extended edition: vältä kilpailunrajoitukset

Immateriaalioikeudet, kuten patentit, tavaramerkit ja tekijänoikeudet, ovat monille yrityksille eräitä kriittisimmistä omaisuuseristä ja samalla kilpailuetuja. Siksi yritysten on tunnistettava mahdollisuutensa suojata liiketoiminnassaan syntyviä innovaatioita ja brändejä. Suojaamisen lisäksi yhtä tärkeää on aktiivisesti puolustaa immateriaalioikeuksia loukkaustilanteissa. Kun yrityksesi oikeuksia loukataan, siihen pitää puuttua nopeasti ja tehokkaasti. Näin loukkaaja ei pääse vapaamatkustamaan innovaatioillasi ja vältät myös riskin siitä, että oikeussuoja menetettäisiin toimettomuuden johdosta.

Immateriaalioikeudet ovat kielto-oikeuksia

Laki takaa oikeuden vaatia, että immateriaalioikeuksia loukkaavaa toimintaa ei jatketa tai toisteta. Mikäli väitetty loukkaaja on eri mieltä loukkauskysymyksestä, asian ratkaisee viime kädessä markkinaoikeus. Markkinaoikeus antaa kieltotuomion, joka voidaan panna täytäntöön viranomaistoimin. Akuuteissa loukkaustilanteissa on usein perusteltua hakea oikeudelta turvaamistoimea. Silloin tuomioistuin asettaa väliaikaisen kiellon loukkaavan toiminnan jatkamiselle, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Kieltokanteet törmäyskurssilla kilpailuoikeuden kanssa

Immateriaalioikeudet_kuvituskuva_smallIP-juristin työkalupakkiin on vuosien varrella kertynyt myös monia perinteisen IP-juridiikan ulkopuolisia ilmiöitä. Tuoreimpana esimerkkinä on EU:n tuomioistuimen tuore ratkaisu Huawei Technology Co. Ltd v ZTE Deutschland GmbH (C-170/13). Siinä tuomioistuin linjasi yksityiskohtaisesti, millä menettelyllä standardiessentiaalipatentin haltija voi nostaa kieltokanteen oikeudenloukkaajaa kohtaan. Standardiessentiaalipatentit tarkoittavat patentteja, jotka on otettu osaksi standardia ja joiden patentinhaltija on jo antanut sitoumuksen lisensoida patentin kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (ns. FRAND-ehdot).

Tuomioistuimen mukaan standardiessentiaalin patentin haltijan on ennen kieltokanteen nostamista muun muassa varoitettava oikeudenloukkaajaa ja toimitettava tälle tarjous patenttilisenssistä. Patentin haltija voi nostaa kieltokanteen rikkomatta EU:n kilpailusääntöjä vain, jos loukkaaja ei tee asianmukaista vastatarjousta.

Kyse on puhtaasti kilpailuoikeuden soveltamisesta. Patenttilaissa ei tällaisista kielto-oikeuden rajoituksista ole minkäänlaista mainintaa. Patenttioikeudenkäynti voikin mennä pahasti metsään, ellei jo prosessiin lähdettäessä oteta huomioon myös kilpailuoikeuden vaatimuksia.

Kilpailuviranomaiset aktivoituneet immateriaalioikeusasioissa

Huawei-tapaus koskee ainoastaan standardiessentiaaleja patentteja. Tapauksen oppeja ei siis pidä venyttää koskemaan kaikkia patenttiriitoja. Uskomme kuitenkin, että myös muunlaisista immateriaalioikeusriidoista syntyy jatkossa kilpailuoikeudellista tapauskäytäntöä. Esimerkiksi Euroopan komissio on viime aikoina tutkinut erityisen tarkkaan lääketeollisuudessa käytyjen immateriaalioikeusriitojen päätteeksi tehtyjä sovintosopimuksia ja määrännyt niihin sisältyvistä kilpailunrajoituksista tuntuvia sakkoja.

Vuonna 2014 komissio päivitti teknologian siirtoa koskevia suuntaviivojaan, joissa käsitellään muun muassa IP-riitojen sovintosopimusten kilpailuoikeudellista arviointia. Komissio pitää erityisen epäilyttävänä esimerkiksi sellaista kilpailijoiden välistä IP-riidan sopimista, jossa sovintosopimuksen seurauksena loukkaaja ei tule markkinoille mutta hyötyy sovinnosta muutoin.

Tunnista pelikenttäsi kokonaisvaltaisesti

Esimerkkimme kertovat, että tänä päivänä immateriaalioikeuksien tehokas puolustaminen vaatii prosessin näkemistä aiempaa laajempana kokonaisuutena. Näin vältetään tilanteet, joissa esimerkiksi täysin perusteltu immateriaalioikeuden loukkauskanteen nostaminen tai osapuolten sopima lisenssi- tai sovintosopimus olisikin kilpailuoikeudellisesti moitittava toimenpide. Tämä oikeudenalojen fuusioituminen tuo varmasti lisää mielenkiintoisia tilanteita pohdittavaksi sekä meille asianajajille että inhouse-juristeille jatkossakin.

Sakari Salonen

Mikko Huimala

 

Näin teet hyvän toimitusjohtajasopimuksen – 5 tärkeää kohtaa

Toimitusjohtaja on yksi osakeyhtiön tärkeimmistä henkilöistä. Toimitusjohtajasopimusta onkin syytä miettiä tarkasti. Edistääkö sopimus yhtiön intressejä ja strategisia tavoitteita? Onko siinä huomioitu perusteellisesti tulevaisuuden haasteet ja riskit?

Osakeyhtiön toimitusjohtaja ei ole työntekijä vaan yhtiön toimielin. Siten toimitusjohtajaan ei lähtökohtaisesti sovelleta työlainsäädäntöä, kuten työsopimus-, työaika- tai vuosilomalakia. Tämä merkitsee laajaa sopimusvapautta, mutta luo myös painetta sopia seikkaperäisesti jokaisesta toimisuhteen yksityiskohdasta.

Hyvästä toimitusjohtajasopimuksesta on mahdotonta antaa kattavaa malliesimerkkiä, koska yhtiön toimiala ja tarpeet vaikuttavat sopimuksen sisältöön merkittävästi. Listasimme kuitenkin viisi kohtaa, joihin ainakin kannattaa kiinnittää huomiota, kun laadit osakeyhtiön toimitusjohtajasopimusta.

1. Määrittele asema ja vastuualueet huolellisesti

Toimitusjohtaja on osakeyhtiön operatiivinen johtaja, jonka tehtävät ja vastuualueet on määritelty osakeyhtiölaissa. Tarkempia määräyksiä toimitusjohtajan tehtävistä voi sisältyä myös yhtiöjärjestykseen.

Hanni_Airaksinen_kuvitus_300pxKäytännössä toimitusjohtajan rooli, vastuut ja tehtävät vaihtelevat eri yhtiöissä paljon. Siksi ne tulisikin määritellä tarkasti myös toimitusjohtajasopimuksessa. Roolin perusteellinen määrittely korostuu erityisesti silloin, jos toimitusjohtajan toimivalta tai tehtävät poikkeavat joltain osin osakeyhtiölain säännöksistä

Erimielisyystilanteita voi aiheutua esimerkiksi silloin, jos työnjaosta toimitusjohtajan ja hallituksen tai hallituksen puheenjohtajan välillä on epäselvyyttä. Toimitusjohtajan toimivallan rajoituksista ja raportointivelvollisuuden laajuudesta on tärkeää sopia: raportoiko toimitusjohtaja hallitukselle vai hallituksen puheenjohtajalle, mistä seikoista, kuinka usein ja millä tavoin.

2. Motivoi selkeällä palkitsemisjärjestelmällä

Toimitusjohtajan palkitseminen voi koostua monesta eri osasta: kuukausipalkasta, luontoiseduista, bonuksista tai muusta tulospalkkiosta, osakeomistuksista tai -optioista sekä eläke-eduista. Se, mistä palikoista palkitseminen lopulta koostuu, on puhtaasti sopimuskysymys.

Osa toimitusjohtajan palkasta voi koostua kannustinjärjestelmään perustuvasta muuttuvasta palkkiosta, joka sidotaan esimerkiksi osakeyhtiön hallituksen vuosittain määrittelemiin tulostavoitteisiin tai toimitusjohtajan henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Kannustinjärjestelmän on hyvä olla määräaikainen. Lisäksi yhtiön kannattaa varata oikeus muuttaa sitä, jos esimerkiksi yhtiön taloudellinen tilanne muuttuu.

3. Suojaa ammatti- ja liikesalaisuudet

Toimitusjohtaja saa tietoonsa paljon yhtiön ammatti- ja liikesalaisuuksia sekä muita luottamuksellisia tietoja. Salassapitolauseke onkin yksi toimitusjohtajasopimuksen keskeisimmistä lausekkeista. Salassapitovelvollisuuden on suositeltavaa sopia jatkuvan ilman aikarajoitusta myös toimitusjohtajan toimisuhteen päättymisen jälkeen.

Osakeyhtiön kannalta on keskeistä, ettei toimitusjohtaja ryhdy toimikautensa aikana tai välittömästi sen päätyttyä yhtiölle haitalliseen kilpailevaan toimintaan eikä houkuttele yhtiölle keskeisiä työntekijöitä tai asiakkaita mukaansa. Sopimukseen kannattaakin ottaa ehto, jonka mukaan kilpailu- ja houkuttelukielto jatkuu tietyn ajan myös toimisuhteen päättymisen jälkeen. Koska työsopimuslain rajoitukset kilpailukiellon kestosta eivät sovellu toimitusjohtajaan, kilpailukiellon kestosta voidaan sopia vapaammin kuin työsuhteissa.

Näiden velvollisuuksien ja kieltojen noudattamisen tehosteeksi yhtiö ja toimitusjohtaja voivat sopia myös sopimussakosta. Sopimussakon etuna on, että se lankeaa suoraan sopimusrikkomuksen perusteella: näyttöä aiheutuneesta vahingosta ei siis tarvitse esittää. Esimerkiksi kilpailevan toiminnan harjoittamisesta aiheutuvaa rahallista menetystä voi toisinaan olla erittäin vaikeaa arvioida.

4. Ennakoi erotilanne

Toimitusjohtajan erosta ei ole laissa erillisiä säännöksiä: ellei toisin sovita, osakeyhtiön hallituksen on mahdollista erottaa toimitusjohtaja periaatteessa milloin tahansa ja ilman korvausta. Toimitusjohtajan irtisanomisajasta ja erokorvauksesta sopimalla voit kompensoida puuttuvan irtisanomissuojan lisäksi sovituista toimisuhteen jälkeisistä rajoituksista aiheutuvaa haittaa.

Toimitusjohtajasopimuksessa on hyvä erikseen sopia toimitusjohtajan oikeudesta sovittuihin palkkioihin ja etuuksiin siinä tilanteessa, että toimisuhde aikanaan päättyy. Erokorvauksesta sovittaessa on puolestaan oleellista yksilöidä tarkoin ne tilanteet, jolloin toimitusjohtajalla on korvaukseen oikeus. Voitte esimerkiksi sopia, että erokorvauksen maksaminen edellyttää sitä, että sopimus päättyy yhtiöstä johtuvasta syystä.

5. Sovi, miten erimielisyydet ratkaistaan

Hyvinkin laaditusta sopimuksesta voi aiheutua erimielisyyksiä, etenkin erotilanteessa. Sovi siis jo etukäteen, kuinka ratkaisette mahdolliset erimielisyydet. Myös oikeudenkäynnin paikasta ja lainvalinnasta voidaan sopia.

Riidat sovitaan ratkaistavaksi usein joko tietyssä yleisessä tuomioistuimessa tai välimiesmenettelyssä. Välimiesmenettelyn kustannukset voivat olla tuomioistuinmenettelyä korkeammat, mutta prosessi on nopeampi eikä se ole tuomioistuinmenettelyn tapaan julkinen.

Huolellinen sopiminen kannattaa

Sopimus, jossa vastuut ja velvollisuudet on ilmaistu selkeästi, vähentää myöhempien erimielisyyksien riskiä ja vahvistaa siten luottamusta osapuolten välillä. Keskittyminen olennaiseen eli yhtiön kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja tuloksen parantamiseen on huomattavasti helpompaa, kun pelisäännöt taustalla ovat alusta alkaen kaikille selvät.

Henna Airaksinen
Mikko Hanni

The End of Quarterly Capitalism in Finland?

As of Thursday this week, Finnish law no longer requires listed companies to publish quarterly reports. Only annual accounts and half-yearly reports are mandatory. Is this now the end of quarterly capitalism in Finland? I’m afraid not.

This seismic shift in the binding periodic disclosure requirements stems from a 2013 amendment to the EU Transparency Directive. It was intended to put an end to short-term pressure on issuers and ‘to encourage sustainable value creation and long-term oriented investment strategy’.

Quarterly reporting remains an option that listed companies may freely choose. Given that quarterly reporting periods have been broadly criticised for creating short-termism, one could expect listed companies to flock to escape the chains of quarterly disclosures.

In reality, Finnish listed companies seem to not be planning to abandon Q1 and Q3 reports in any significant numbers. On the contrary, when reading the financial calendars published for 2016, most companies seem to be determined to continue to sequence the year in four reporting periods.

More Communication, Not Less

Periodic disclosures meet the investors’ and stakeholders’ needs to receive updated and concise information regarding the company at a tolerable frequency. Against the backdrop of increasing digitalisation, automation and a more real-time economy, listed companies are feeling the pressure to communicate with the market more rather than less.

shutterstock_35445577In this digitalised reality, many of the listed companies I have been in contact with feel that investor expectations would not permit cutting the number periodic disclosures by half. Furthermore, it seems that there are large markets in Europe that do not intend to allow semi-annual reporting even if it is the main driver of the EU directive. The fear is that the market would punish more opaque companies through share value.

Creditors Still Have Their Say

A second valid reason to keep to quarterly reporting is that the requirement is embedded as a binding clause in the loan contracts of many companies. The creditors may, for example, review the financial covenants on a quarterly basis against reports that the company must produce. If you must provide a quarterly report to your financiers anyway, then it is natural that you would also provide it to the market in general.

And it isn’t that you could wind up or reduce your IFRS financial reporting resources with more lax reporting periods. A company must continuously monitor its financial performance and warn the market if its performance either exceeds or fails to reach the guidance or general expectations.

It seems that semi-annual reporting is a realistic option primarily for smaller companies listing for the first time. My take is that quarterly capitalism will not be abolished through regulatory measures, but instead, we are actually moving towards an even more real-time economy.

Janne Lauha

PS: From Thursday onwards, the threshold for a prospectus will also rise from current EUR 1.5 million offerings to EUR 2.5 million, and the flagging rules will change significantly.

Sairaana töissä vai terveenä saikulla?

”Tulevatko ihmiset sairaana töihin?” kysyivät useat otsikot alkusyksystä. Kysymystä ei mielestäni pidä esittää irrallaan. Ensin tulisi kysyä: ”Estääkö sairautesi työnteon?”

Sairauspoissaolojen vähentäminen on yksi keino lisätä tuottavuutta. Hallitus suunnittelee parhaillaan uudistusta, jonka toteutuessa sairausajan ensimmäiseltä poissaolopäivältä ei enää maksettaisi palkkaa. Ruotsissa vastaava muutos vähensi erityisesti lyhyitä sairauspoissaoloja.

Sama suunta olisi tervetullut myös meille. Sairauspoissaolojen ensimmäiset päivät ovat työnantajille kalleimpia, niistä kun työnantaja ei saa korvausta Kelalta. Uudistuksen ohella olisi tietysti hyvä, että hyödyntäisimme jo nykyistä järjestelmäämme täysimääräisesti.

Flunssa ei estä asiantuntijaa tekemästä etäpäivää

Työntekijällä on oikeus olla pois töistä, jos hän on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön. Tällä tarkoitetaan työkyvyttömyyttä työntekijän omiin työtehtäviin.

Ikävä kyllä työkyvyttömyys ymmärretään meillä usein kokonaisvaltaisena tilana, jonka sattuessa työntekijä on täysin kyvytön hoitamaan mitään työtehtäviä. Sormen murtuminen tarkoittaa kuitenkin eri asioita pianistille ja myyntipäällikölle. Flunssa voi estää asiakaspalvelutyön mutta ei välttämättä asiantuntijatyötä kotikonttorilta.

Työnantaja voi olla yhteydessä lääkäriin

Tähtinen_kuvituskuva_twTyöntekijän työkyvyttömyyttä arvioivan lääkärin pitäisi tuntea työpaikan ja työntekijän työolosuhteet. Näin on etenkin silloin, jos kyse on työnantajan työterveyshuollon kylkiäisenä kustantamasta sairaanhoidosta.

Vaan mitä voi tehdä, jos työnantajan mielestä sairauspoissaolo on kohtuuttoman pitkä suhteessa lääkärintodistuksesta ilmenevään poissaolon syyhyn ja työntekijän työtehtäviin?

Suomalaiset työnantajat tuntuvat kunnioittavan lääkärintodistuksia joskus liikaa. Lainsäädäntö ei kiellä yhteydenottoa lääkäriin.

Lääkäri ei tietenkään kerro eikä työnantaja utele työntekijän arkaluontoisia tietoja ilman suostumusta. Sen sijaan työnantaja voi hyvin kysyä, onko lääkäri tietoinen työntekijän työtehtävistä ja työpaikan olosuhteista. Jos ei ole, lääkäriä voi pyytää arvioimaan uudelleen työntekijän työkyvyttömyyden suhteessa työntekijän työtehtäviin.

Töitä voi tehdä myös sairauspoissaolon aikana

Sairauspoissaoloja voidaan vähentää tekemällä etätyötä ja korvaavia töitä. Nykyinen järjestelmämme mahdollistaa molemmat, ja ne ovat useissa työtehtävissä myös käytännössä hyvin toteutettavissa.

Ja jos työnantaja ja työntekijä ovat yksituumaisia sairauspoissaolon aikana työskentelystä, mahdollisuuksia on toki vieläkin enemmän. Syvään juurtuneen legendan mukaan tapaturmavakuutus ei kata työskentelyä lääkärin kirjoittaman sairauspoissaolon aikana, mutta tämä harhaluulo ei todellakaan pidä paikkaansa.

Lisää keskustelua sairauspoissaoloista työpaikoille

Jos työntekijä on aidosti työkyvytön, hän on ilman muuta pois töistä, kunnes on jälleen terve ja työkykyinen. Järjestelmän hyväksikäyttäjiä on silti vaikeaa ymmärtää.

Ääritapauksia on nyt ja tulevaisuudessa. Osa työntekijöistä on poissa maanantaisin, perjantaisin, loman loppuessa ja aurinkoisella säällä. Samaan aikaan osa tulee töihin työkyvyttömänä mihinkään työtehtävään. Moni meistä tietää jonkun tuttavan, joka on suutuspäissään hakenut ”kapinasaikkua” ilman aitoa työkyvyttömyyttä.

Sairauspoissaolot vähentyvät, jos työkyvyttömyys osataan arvioida oikein, siitä rohjetaan puhua työpaikalla ja asia uskalletaan ottaa esille tarvittaessa myös lääkäreiden kanssa. Nämä sinänsä pienet keinot saisivat aikaan ison tuottavuusloikan.

Outi Tähtinen

Kirjoittaja on työoikeuteen erikoistunut asianajaja ja pienen tyttären äiti, jonka perheessä on koko ajan joku kipeänä.

EU-Wide Data Protection Regulation Moves Forward – Nine Things You Should Know

We are going to have an interesting autumn when it comes to data protection regulation.  On 15 June 2015, the Ministers in the Justice Council finally reached a political agreement on the new data protection rules, confirming the approach taken in the Commission’s proposal back in 2012. Trilogue negotiations between the Commission, the European Parliament and the Council of the EU will start already on 24 June next week, and the intention is that the reform will be finalised by the end of 2015.

I have gathered nine highlights of the new data protection rules that you should know.

One continent, one law: the Regulation will establish a single, pan-European data protection law replacing the current inconsistent patchwork of national laws. In the future, your company will only have to deal with one law, not 28.

Strengthened individual rights: companies will have to inform individuals in a clear and understandable way about the processing of their personal data. When there are no longer legitimate grounds for retaining data, an individual will be able to ask for the data to be deleted (right to be forgotten).  A right to data portability will help people transfer personal data between service providers.

Right to know if hacked: your company will have to notify the national data protection authority as soon as possible (not later than 72 hours) about data breaches and will also have to notify affected data subjects without undue delay.

Data protection impact assessment: an assessment will be required when processing is likely to result in a high risk for the individuals, such as discrimination, identity theft or fraud, financial loss, damage to reputation, unauthorised reversal of pseudonymisation or significant economic or social disadvantage.

Data protection officer: it will no longer be obligatory to appoint a data protection officer unless mandatory under national law.

Codes of conduct: the regulation will encourage codes of conduct to be drawn up for specific sectors and for specific needs of SMEs (small and medium-sized companies).

European rules on European soil: if your company is based outside the EU, it will have to apply the same rules and guarantee the same level of protection for personal data when offering services in the European market.

More powers for independent national data protection authorities: in order to effectively enforce the rules, national data protection authorities will be empowered to fine companies that violate EU data protection rules. The fine may be up to €1 million or 2% of the global annual turnover of the offending company.

One-stop shop: companies will only have to deal with a single supervisory authority, which will make it easier and cheaper for companies to do business across the EU. Similarly, individuals will only have to deal with their national data protection authority—in their own language—even if their personal data is processed outside their home country.

I am optimistic that the new regulation will strengthen and harmonise data protection rules in the EU. We will be closely monitoring the progress of the new general data protection regulation and keep you up-to-date on any developments.

Eija Warma

 

See our previous news items on the topic:

EU Data Protection Reform Approved by the Parliament

European Commission Proposal For New Personal Data Rules

EU Parliament’s LIBE Committee Voted on Data Protection

Slush and the Metamorphosis of the Finnish Startup Ecosystem

The time was December 2008, the place was Le Web seminar, France. The Finnish startup scene was sitting in a small sauna, built inside a truck in the center of Paris. We have come a long way since that day.

The scene has undergone a significant transformation since 2008. Startup companies are the new hope of Finland, and startup founders have become almost like rock stars: magazines write about them and children want to become the next Angry Birds creators.

Next week on 18 and 19 November, Slush, the biggest startup event in the Nordics, will be held in Helsinki. The history of Slush dates back to 2008, when the entire event was held in a single hall at the Korjaamo culture factory. This year’s Slush is one of the biggest seminar productions in the history of Finland, and one of the biggest festivals in Finland.

The Startup Scene is All Grown up Now

Besides all the hype and media interest, the event clearly shows the increased interest towards the technology ecosystem. These days, the technology scene is no longer just about multinational corporations. Rather, it is a vibrant ecosystem with actively participating companies of all sizes.

We all know that entrepreneurship is all about hard work, but for years the startup scene has been regarded as a creature of its own. With Slush and other large scale startup venues, the startup ecosystem is no longer considered a counter-movement to corporate life, supported by hoody-wearing geeks who never want to grow up. Instead, the startup ecosystem has grown to be a serious business that is no longer just for the entrepreneurs themselves but also for media, investors and even lawyers.

From a lawyer’s perspective, this expansion has meant a boom in seed funding and exits (see our previous posts regarding exit strategies and shareholders’ agreements). Startups are increasingly aware of the opportunities that legal arrangements can bring.

Lawyers Learn to Innovate with a Little Help from Our Startup Friends

Cooperation with startup companies is also extremely fruitful for lawyers. New kinds of setups force us, as lawyers, to rethink established practices and urge us to foster creativity. This new generation of startup companies brings with it enormous benefits in many ways.  As lawyers, leadership in the technology field can only be gained by constantly working with the latest technological innovations. Such innovations are often developed by startups.

One might ask: what do we need all these small companies with little income for? Entrepreneurship is a wonderful thing, even though not all founders will become extremely successful and make millions. It is a hard fact of the free market that many companies will fail, and only a fraction make it. The US, for example, has a celebrated startup scene, yet over half of their startups are gone within five years. Nevertheless, the fear of failure should not hinder entrepreneurship.

Castren-Slush-2013
Castrén & Snellman’s Slush party 2013 was blazing!

What startups are doing today is what listed companies will be doing in five years’ time. Small companies are a great way to experiment and innovate. They are also an excellent school for future leaders.

Festivals are all about joy and hype, and good music festivals often  offer something besides the music itself. Similarly, Slush is an important event for us all. Startup culture has enriched Finnish business life and developed the Finnish technology industry.

The Finnish startup scene is something that we Finns can be proud of. Slush and the startup scene have changed the way we think, in many different ways. And that goes for lawyers too.

Jaakko Lindgren
Maiju Klemola