New castrenblog.com!

Hyvä castrenblog.comin lukija

Avasimme tämän blogin kesäkuussa 2014 ja ryhdyimme kirjoittamaan liikejuridiikasta ja vähän muustakin käytännönläheisesti ja mutkattomasti. On ollut hienoa huomata, olette ottaneet blogimme omaksenne! Tämä on innostanut meitä kirjoittamaan entistä enemmän, ja nyt joukossamme on jo noin 40 aktiivista bloggaajaa.

Tänään julkaisemme täysin uudistuneen verkkopalvelumme osoitteessa www.castren.fi. Samalla siirrämme tämän blogin osaksi uutta verkkopalveluamme. Blogimme osoitteena säilyy edelleen vanha tuttu castrenblog.com.

Ne lukijamme teistä, jotka olette tilanneet blogipostauksemme sähköpostiinne, saatte jatkossakin sähköpostitse uusimmat julkaisumme. Tosin nyt sähköpostin ulkoasu on uuden verkkopalvelumme mukainen.

Tähän asti olemme julkaisseet blogipostauksemme vain yhdellä kielellä, englanniksi tai suomeksi. Jatkossa julkaisemme pääsääntöisesti kaikki sisällöt molemmilla kielillä. Jos haluat vaihtaa sähköpostiisi tulevien julkaisujen kieltä suomesta englantiin tai toisinpäin, otathan yhteyttä meihin (communications@castren.fi), niin siirrämme osoitteesi oikealle vastaanottajalistalle.

Tavoitteemme on jatkossakin, että saat blogistamme hyödyllistä tietoa ja inspiraatiota liiketoimintaasi. Kaikki ideat bloggausaiheiksi ovat lämpimästi tervetulleita!

Keväisin terveisin

Pia Dahlqvist

***

Dear reader of castrenblog.com,

We started this blog in June 2014 to write about business law and other topics in a practical and straightforward manner. It has been wonderful to see that you have received the blog so well! This has inspired us to write even more, and now we already have nearly 40 active bloggers at our firm.

Today we are publishing our completely new website at www.castren.fi. This blog will also be a part of our new website. The address for our blog (castrenblog.com) will remain unchanged.

Those of you who have subscribed to our blog posts will continue receive our latest posts by e-mail. However, the layout of the e-mail has been updated to match our new website.

So far, we have published our blog posts in only one language, either in English or in Finnish. In the future, we plan to publish all contents in both languages. If you wish to change the language of the posts delivered to your e-mail from Finnish to English (or vice versa), please contact us (communications@castren.fi) and we will move your address to the correct recipient list.

Our goal remains the same: We want our blog to give you useful information and inspiration for your business. All blogging topic ideas are warmly welcome!

Have a nice spring!

Pia Dahlqvist

Is Your Legal Strategy Reactive or Proactive – Or Maybe Even Creative?

It seems to me that the most common management style is to put out fires as they appear. This is a reactive style, which is not, in my opinion, the best way to succeed.

A reactive style creates a vicious cycle of hurry, inefficiency and stress. Little or no time is left for development, leadership and innovation. A manager of this style cannot be a great leader. One who cannot manage oneself can never successfully manage others.sitaatti

A second, far better style is a proactive style. Here the manager has learned the skill of managing him- or herself. Instead of constantly being in fire drill mode, he or she prepares and plans for the future.

A proactive manager plans how to prevent fires and then executes that plan so that not even the slightest smoke can form. This strategy leaves plenty of space for leadership, development and innovation.

Have you ever wondered why some of the best business leaders’ desks are empty? It is because of their choice, practice and execution of proactive management strategy.

Luck or Skill?

These same main styles of management are directly applicable to legal strategy in modern corporations. It is my experience that many companies could do much better in this area.

Let me elaborate through an imagery contractual situation:

A company, Reactive Ltd, enters into a long term agreement with a supplier, Proactive Ltd.

Reactive does not have a legal strategy. It negotiates the agreement without legal consultation, because it wants to get things done without legal hassle.

At some point, problems arise in the contractual relationship. Reactive tries to solve the problems as they appear. All of the sudden, the problems escalate and Proactive sues Reactive. Now Reactive approaches an attorney.

shutterstock_159441803_proactive_reactiveThe supplier in this contractual relationship, Proactive Ltd, has a proactive legal strategy. It keeps its attorney up to date on the contract negotiations and receives constant feedback. The agreement is legally solid on the Proactive’s side.

When the problems arise, Proactive consults its attorneys immediately. The attorneys see the possibility for future conflict and give Proactive specific advice on what kind of correspondence should be executed to manage the risks in advance.

When things escalate, Proactive terminates the agreement and takes legal action.

Which one you think has the stronger hand, the purchaser, Reactive, or the supplier, Proactive?

I have litigated on both sides. Let me tell you, the war has most often been won before battle has even been joined.

It is exactly as Sun Tzu wrote: ‘victorious warriors win first and then go to war’. Winning with a reactive strategy is luck. Winning with a proactive strategy is skill.

Lawyer Are a Bit Like Doctors

The legal profession is much like the medical profession. We, the lawyers, analyse the symptoms (facts and problems) and provide the treatment. As in the medical profession, in the field of law, patients most often seek help far too late.

In that situation, the options for and effectiveness of the treatment are much more limited. Sometimes the illness has already reached the terminal stage before help is sought. Some preventive health care would certainly have been more helpful.

If you had time to read this far, that proves that you are proactive yourself. Why don’t you also take a couple of minutes to think about your legal strategy rather than putting it off until later?

Lasse Vuola

PS.  Oh yeah, I almost forgot, there is a third type of strategy, a creative one.

Even though society is packed with norms, there is always room for legal innovation. As a client, you should demand more, push us lawyers to the limits. Tell us your goals and make us innovate.

This is a creative strategy, but only few master it.

Miten pärjäämme nopeasti muuttuvassa maailmassa?

Olen huolissani.

Toimistomme missiona on auttaa asiakkaitamme menestymään nopeasti muuttuvassa maailmassa. Asiakkaissamme on paljon suomalaisia yrityksiä, jotka yrittävät kilpaa kellon kanssa saada toimintaansa sopeutumaan megatrendeihin, kuten digitalisaatioon, globalisaatioon tai väestön ikääntymiseen.

Samaan aikaan, kun yritykset uudistavat ja kehittävät liiketoimintaansa, ne joutuvat painimaan olemassa olevan liiketoiminnan kannattavuuteen liittyvien haasteiden kanssa. Kilpailu käydään globaaleilla markkinoilla, eikä niillä markkinoilla tunneta kohtuutta eikä sääliä.

Jostain on tingittävä

Suomen talous on tullut siihen pisteeseen, ettei näin voi jatkaa. Elämme yli varojemme. Omille lapsilleni olen yrittänyt opettaa, että menot on sopeutettava tuloihin: jos rahat eivät riitä kaikkeen, jostain on tingittävä.

Jokaisesta saavutetusta edusta ei voi pitää kiinni. Päätöksenteosta vastaavien on arvioitava, mistä karsitaan. Päätöksiä on tehtävä. Päättäjille on annettava työrauha.

Menestyvät yritykset ovat hyvinvoinnin perusta

Olen huolissani siitä, mitä Oy Suomi Ab:lle tapahtuu. Ellei meillä ole menestyviä yrityksiä, meillä ei ole myöskään verotuloja. Ellei meillä ole menestyviä yrityksiä, meillä ei ole myöskään työntekijöitä, jotka maksavat veroja. Käytössä olevat varat vähenevät, ja sen jälkeen on sopeutettava ja karsittava lisää. Kierre jatkuu. Ja pahenee.

Olen 25-vuotisen työurani aikana hoitanut lukuisia yritysten maksukyvyttömyysmenettelyitä. Matkan varrella on ollut hienoja onnistumisia, joissa toiminta on saatu tervehtymään ja jopa kukoistamaan, mutta on myös paljon tapauksia, joissa liiketoiminta on ollut pakko lopettaa. Ulkomainen emoyhtiö lopettaa liiketoiminnan Suomessa, koska toiminta ei ole täällä kannattavaa. Yhtiö ajautuu konkurssiin, kun varat eivät riitä velkojen maksuun.

Irtisanottavien työntekijöiden hätä, omistajien tuska ja sopijakumppaneiden tappiot ovat kaikille henkisesti raskaita. Usein hyvätkin liikeideat ja tuotteet hautautuvat, kun ostajaa ei löydy. Jää vain rauniot. Ja valtion menot kasvavat.

Mielenilmauksilla taikka laillisilla tai laittomilla lakoilla ei saada Suomea ja täällä toimivia yrityksiä nousuun. Pahimmillaan ne saattavat jossakin yrityksessä katkaista kamelin selän, kun yrityksen odottama vientitulo viivästyy. Ja taas on vuorossa irtisanottavien työntekijöiden hätä, omistajien tuska ja sopijakumppaneiden tappiot.

Maailma muuttuu, meidänkin on muututtava

Olen huolissani siitä, millaisen perinnön olemme jättämässä lapsillemme. Sen sijaan, että hukkaamme energiaa nahistelemalla siitä, mitä on tapahtunut tai kuka teki mitäkin, meidän tulisi katsoa tulevaisuuteen.

Miten saamme varmistetuksi, että meillä on menestyviä yrityksiä, miten saamme varmistetuksi, että lapsillamme on työtä tai miten saamme varmistetuksi, että Suomi on houkutteleva vaihtoehto tulevaisuuden tekijöille. Nykymenolla se ei onnistu.

Olen huolissani. Luotan kuitenkin siihen, että suomalainen sisu suuntautuu vielä oikeaan tekemiseen. Ei siis haittaamaan yritysten liiketoimintaa sulkemalla satamat eikä estämään työntekijöiden pääsyä työpaikoille pysäyttämällä liikenne.

Mutta meillä on kiire. Maailma muuttuu joka päivä. Meidän on uudistuttava.

Pauliina Tenhunen

Liikevaihto kasvuun vastuullisuudella?

Harvard Business Schoolin hiljattain julkaisema tutkimus vahvistaa aavistukset: yritykset, jotka satsaavat vastuullisuuteen, menestyvät paremmin osakemarkkinoilla ja takovat tulosta tulevaisuudessa.  Pätevätkö nämä lait suomalaisyrityksiin?

FIBS julkaisi maaliskuussa tutkimuksen yritysvastuun tilasta Suomessa.  Tutkimus maalaa Suomesta harmaan kuvan: taantuma on ajanut yritykset kulukuurille, eivätkä yritysjohtajat pidä investointeja vastuullisuuteen tärkeinä. Toisin kuin Harvardin tutkijat suomalaisyritykset eivät näe vastuullisuutta tuloksentekijänä.

FIBS:n tutkimuksen tulokset eivät ole kuitenkaan kokonaan synkkiä. Yritysjohtajista 83 prosenttia allekirjoittaa väittämän, että vastuullisuuden merkitys liiketoiminnassa kasvaa huomattavasti viiden seuraavan vuoden aikana. Toivottavasti yritykset ymmärtävät tulevaisuudessa, että vastuullisuudella on merkitystä myös tuloksen kannalta.

Vastuullisuus sitouttaa asiakkaan yritykseen

Millä keinoilla suomalaiset yritykset saavat sitten liikevaihdon kasvuun yritysvastuuta painottamalla?  Tiedämme, että kuluttajat Handwriting of Sustainability development concept in notebookvaativat yrityksiltä entistä vastuullisempia tuotteita ja palveluita. Varsinkin nuori polvi on valmis maksamaan vastuullisen yrityksen imagosta ja vastuullisista tuotteista hieman preemiota – liikevaihto kasvaa ja yritys saa samalla sitoutuneen asiakkaan. Useimmiten tyytyväinen kuluttaja vielä hoitaa ilmaiseksi yrityksen markkinointia kertomalla asiakaskokemuksestaan sosiaalisessa mediassa. Suomalainen esimerkkitapaus saatiin, kun Finlayson veti tuotteensa eräästä kauppaketjusta liiketoiminnan eettisiin periaatteisiin vedoten. Tuskinpa Finlaysonin myynti tästä tempauksesta sukeltaa, vaan päinvastoin kohenee positiivisen julkisuuden myötä.

Yritysvastuulla suuri potentiaali julkisella sektorilla

Kuluttajakaupan lisäksi vastuullisuusnäkökohdat korostuvat myytäessä tuotteita ja palveluita julkiselle sektorille. Tästä yritysmaailma voi kiittää valtiojohtoa, joka on linjannut, että julkisen sektorin tulisi näyttää mallia vastuullisuudessa erityisesti hankinnoissaan. Periaate on kuitenkin näkynyt valitettavan vähän mediassa.

Julkisia hankintoja tehdään Suomessa jo noin 33 miljardin euron edestä vuosittain. Summaan sisältyvät kaikki julkisen sektorin ulkoiset hankinnat, niin rakennusurakat, asiantuntijapalvelut kuin päiväkotikalusteetkin.

Vastuullisuusnäkökohdat eli hankintojen sosiaaliset kriteerit saavat julkisella sektorilla vähitellen merkitystä. Erilaisiin hankintoihin soveltuvien sosiaalisten kriteerien laatiminen vaatii kuitenkin harkintaa. Esimerkiksi silloin, kun hankittavan tuotteen alihankintaketjut ovat ulkomailla, työntekijöiden oikeuksien valvonta vaatii tarkkaan mietittyjä käytäntöjä. Julkisten hankintojen vastuullisuusvaatimukset hakevatkin vielä muotoaan.

Esimerkkejä sosiaalisista kriteereistä

Monissa julkisissa hankinnoissa sosiaalisia kriteereitä on käytetty onnistuneesti. Tästä on useita esimerkkejä. Tuoreessa työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä[1] tarkastellaan erityyppisiä sosiaalisia kriteereitä pääosin valtion ja kuntien hankinnoissa.  Selvityksen esimerkeissä sosiaalisia kriteereitä oli käytetty sekä hankinnan vertailussa että sopimusehdoissa. Sopimusehtona on ollut esimerkiksi, että yritys sitoutuu valvomaan yritysvastuun toteutumista toimitusketjussaan. Tuotteen tilaava hankintayksikkö puolestaan seuraa omilla tarkastuksillaan, toteutuvatko sen asettamat vaatimukset.

Sosiaalisilla kriteereillä on edistetty myös työllisyyttä: palvelusopimuksissa on edellytetty esimerkiksi, että toimittaja palkkaa sopimuskaudella työttömiä työnhakijoita tai tarjoaa oppisopimuspaikkoja sopimussanktioiden uhalla. Nämäkin kokeilut ovat olleet lupaavia sekä yrityksen että hankintayksikön näkökulmasta.

Johdon sitoutuminen tärkeää

Sosiaalisten kriteerien käyttö ei onnistu ilman ostajan eli hankintayksikön johdon sitoutumista.  Hankintayksikön on annettava vastuullisuudelle strategista painoarvoa. Hankintayksikön työntekijöiden olisi myös tärkeää keskustella yritysten kanssa ennen hankinnan kriteerien määrittelyä. TEM:n selvityksen perusteella tässä olisi hyvinkin parantamisen varaa.

Yritysvastuu on kilpailuvaltti

On rohkaisevaa, että sosiaalisilla kriteereillä on aiempaa tärkeämpi rooli julkisissa tarjouskilpailuissa. Julkisyhteisöt haluavat näyttää esimerkkiä ja pyrkivät yhteistyöhön vastuullisten yritysten kanssa. Tätä puoltaa myös yleinen mielipide. Sosiaaliset vaatimukset otetaan huomioon aiempaa selvemmin myös Euroopan unionin uusissa hankintadirektiiveissä.  Käynnissä oleva hankintalakiuudistus tuo säännökset kansalliseen lakiin vuoden sisällä.

Yrityksille kehitys kohti vastuullisempia hankintoja merkitsee, että vastuullisuusvaatimukset täyttävät yritykset saavat kilpailuetua. Satsaukset vastuullisuuteen siis kantavat hedelmää – nyt vain menestystä tuleviin tarjouskilpailuihin!

Jos taas yritykselläsi on vielä vastuullisuudessa parantamisen varaa, olisiko aika pohtia, miten pääset mukaan vastuullisten tarjoajien kasvavaan joukkoon?

Johanna Lähde
Anne Vanhala

[1] Kokemuksia sosiaalisten kriteerien käytöstä julkisissa hankinnoissa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 18/2015.

Kun tarvitset laillisesti pätevän käännöksen

Viranomaisten ja oikeuslaitoksen kanssa toimittaessa eteen tulee toisinaan tilanteita, joissa jostakin asiakirjasta tarvitaan laillisesti pätevä käännös. Käännöksiä ei kuitenkaan voi leimata kuka tahansa, sillä laillisesti pätevien käännösten laatiminen on erikseen säännelty ammattikääntämisen ala. Eri maissa on omat sääntönsä siitä, kuka saa tehdä tällaisia käännöksiä. Suomessa laillisesti päteviä käännöksiä voivat tehdä vain erityisen tutkinnon suorittaneet auktorisoidut kääntäjät ja vain niissä kielipareissa, joissa heidät on auktorisoitu.

Tekstin voi kääntää monella tavalla oikein

Günter Grass on todennut, että käännöksessä kaikki muutetaan mitään muuttamatta. Käännöksen käyttötarkoituksesta riippuu, miten kääntäjä muutostyön toteuttaa. ”Tavalliselle” kääntämiselle on tyypillistä, että kääntäjä saattaa harkintansa mukaan kotouttaa ilmaisua, tinkiä sanatarkasta vastaavuudesta tai vaikkapa järjestellä tekstin osasia uudelleen varmistaakseen, että viesti välittyy lukijalle mahdollisimman tehokkaasti. Laillisesti pätevissä käännöksissä sellainen ei kuitenkaan ole mahdollista: auktorisoidun kääntäjän käännöksessä tarkkuus menee tyylin edelle, vaikka ihannetilanteessa toki kummastakaan ei tingitä.

shutterstock_232975360Tarkkuusvaatimuksesta huolimatta tekstin voi kääntää monella eri tavalla, eikä jostakin tietystä tekstistä yleensä ole olemassa yhtä oikeaa ”virallista” käännöstä. Virallinen käännös itse asiassa tarkoittaa yksinkertaisesti auktorisoidun kääntäjän vahvistamaa eli laillisesti pätevää käännöstä. Nimitys ei siis ota kantaa käännösratkaisuihin.

Nykyisin kuulee puhuttavan auktorisoiduista käännöksistä, mutta tarkkaan ottaen vain kääntäjä voi olla auktorisoitu. Siitä kertoo jo järjestelmän peruskivenä toimivan lain otsikko, laki auktorisoiduista kääntäjistä. Ennen lain voimaantuloa vuonna 2008 laillisesti pätevien käännösten laatijoista käytettiin nimikettä virallinen kääntäjä. Vielä vanhempaa perua mutta yhä monille tuttu on nimike valantehnyt kääntäjä.

Kahvitahratkin mainitaan

Asiatekstinkääntäminen on tavallisesti näkymätöntä, mutta auktorisoidun kääntäjän työ on poikkeus säännöstä: leimatessaan käännöksen kääntäjä vakuuttaa henkilökohtaisesti omalla nimellään, että käännös vastaa sisällöltään alkuperäistä asiakirjaa. Auktorisoidun kääntäjän käännöksen täytyy välittää tarkasti kaikki alkuperäisen asiakirjan informaatio – myös sen puutteet. Tarkkuuden vuoksi auktorisoitu kääntäjä saattaa tehdä käännökseen huomautuksia muun muassa kirjoitusvirheistä, tulkinnanvaraisista ilmauksista tai vaikka kahvitahroista, jotka vaikeuttavat tekstin lukemista.

auktorisoitu kääntäjä leimaAuktorisoidun kääntäjän vastuu on suuri: lain mukaan auktorisoidun kääntäjän tekemä käännös on nimittäin laillisesti pätevä, jollei sitä näytetä virheelliseksi. On ehdottoman tärkeää, että alkuperäisen asiakirjan sisältö välittyy käännöksessä täsmällisesti ja oikein. Pikkutarkkuus ja yksityiskohtien kärsivällinen tarkastaminen ovatkin tärkeä osa auktorisoidun kääntäjän työtä.

Auktorisoitu kääntäjä on viestinnän monitaituri

Kääntäjä on nimenomaan viestinnän osaaja. Ammattikääntäjä ei korvaa lähtötekstin sanoja yksitellen kohdekielen vastineilla, vaan pohtii koko tekstin käyttötarkoitusta, kohdeyleisöä ja tehtävää ja välittää viestin niin, että se toimii tehokkaasti kohdekulttuurissaan.

Auktorisoitu kääntäjä on asiantuntija, joka tuntee työkieltensä lisäksi sekä asiakirjan antomaan että käännöksen kohdemaan yhteiskunnan, hallintorakenteet ja kulttuurin. Hän tietää, miten pitää toimia, jotta suomalainen asiakirja on varmasti pätevä myös ulkomailla tai ulkomainen asiakirja Suomessa. Kielten lisäksi auktorisoitu kääntäjä tuntee myös kansainvälisen asiakirjaliikenteen kiemurat: hän tietää, milloin käännökseen on haettava maistraatista apostille-todistus, milloin testamentti on legalisoitava ulkoasiainministeriössä ja millaisia leimoja missäkin tarvitaan.

Auktorisoitu kääntäjä on erikoisalansa asiantuntija, joka on selviytynyt tiukasta karsinnasta: keskimäärin harvempi kuin joka viides kokelas läpäisee tutkinnon. Mikään laatusertifikaatti auktorisointi ei kuitenkaan ole, eikä auktorisoitu kääntäjä ilman muuta ole auktorisoimatonta pätevämpi tai parempi kääntäjä: pikemminkin kyseessä on yksi monista asiatekstinkääntämisen erikoisaloista.

Laura Vuorinen

FM, auktorisoitu kääntäjä Laura Vuorinen on Castrén & Snellmanin käännösryhmän jäsen. Hän on toiminut useita vuosia Suomen kääntäjien ja tulkkien liitossa erilaisissa luottamustehtävissä, mm. asiatekstinkääntäjien jaoston puheenjohtajana. Kuluneen vuoden aikana hän on ollut jäsenenä työryhmässä, joka uudistaa laillisesti pätevien käännösten laatimisohjeita.

When Human Rights Sat Down at the Corporate Table

Before Christmas, I wrote about corporate responsibility in quite general terms. My lawyer friends are still a little puzzled about what this has to do with the legal field. It may seem far-fetched at first sight, but corporate lawyers should be no strangers to corporate responsibility matters.

Basic Ingredients

First of all, many international human rights conventions oblige countries to comply with their standards and implement respective national legislation (for example, the UN Universal Declaration of Human Rights, International Covenant on Economic, Social and Cultural Rights and ILO Declaration on Fundamental Principles and Rights at Work). Human rights are at the core of corporate responsibility.

From the start of the 21st century, human rights have also entered into the corporate world with increasing power and are, thus, something corporate lawyers have to think about as well. The most recent international proof of this development is the UN Guiding Principles on Business and Human Rights. These so called Ruggie principles are seen as a starting point for more a coherent responsibility approach within multinational companies. The field is certainly evolving, and there is pressure for lawyers to elaborate on how these principles, conventions and declarations affect everyday business.

Corporate responsibility is too large a chunk to bite off in one mouthful. To make it more digestible, I decided to serve you a three course menu:

Appetizer – Setting up Guidelines and Policies

The whole starting point for corporate responsibility is how a company operates. Companies follow the rules derived from the legislation, but voluntary codes of conduct are increasingly defining how to operate.

A natural extension of an internal code of conduct is to extend it to the supply chain of the company in question. This seems to be the most crucial corporate responsibility topic today, as supply chains are long and complex.

The first thing many companies have to do is to define their supply chain. Not an easy task if your business is, for example, shutterstock_187138466_umbrellasbuying umbrellas from a warehouse in China and selling them globally through wholesalers. Do you really have a clue who dyed the fabric used in the umbrella and whether any harmful chemicals were used in the process?

A code of conduct for suppliers attached to the agreements you make with them safeguards you against scandals in the supply chain. Freshfields has examined the economic effect of the scandals in 12 countries across the UK, Europe, Asia and the US. The ‘Fun Fact’ of the survey is that 53% of scandal-struck companies had not seen their share prices regain pre-crisis levels.

Getting hungrier? 

Main course – Making Sure Policies Are Understood and Followed

Now that you have drafted codes of conduct for your company and your suppliers and have attached them to your agreements, you can relax, right? In an ideal world yes, but not in a real life.

Codes of conduct not only require training, but also follow-up on how the guidelines have been adopted by the employees and suppliers. These kinds of compliance functions are usually where corporate responsibility and legal departments meet. The costs of proper training and compliance are marginal compared to the expenses that a company can incur if the milk spills.

Let’s go back to our chosen products, umbrellas. Your warehouse manager gave you the list of the used manufacturers in accordance with the code of conduct for suppliers. I hate to be pessimistic, but can you rely on the list and on simple written confirmation that no harmful chemicals are being used? Regular audits are recommended to see what is really happening at the manufacturing site. Like in other risk scenarios, your agreements should include penalties for misconduct if the policies are not properly followed.

Now, I think it’s time for something sweet.

Dessert – Expanding through Acquisitions

There may come a time when your company has cash burning a hole in its pocket, and you start looking for something nice to buy.

A traditional legal due diligence review keeps a close eye on the agreements, reorganisations, and assets of the target company to find potential risks and action points before signing the deal. However, today it is equally important look at corporate responsibility aspects: you don’t want to be surprised by a front page headline that your supplier in Asia has used forced labour in its umbrella factory. When a scandal hits the front page, it doesn’t matter whether the supplier mistreated employees under the previous owner or on your watch.

We have heard rumours that clear shortcomings in corporate responsibility matters can affect valuation. I have no problem believing this rumour.

The three course menu above is linked by one clear common theme: each course seeks to minimise risks. Proactively. Before the milk spills.

Over the upcoming spring, we are organising a client seminar on business and human rights. These three aspects are sure to be discussed in the seminar, but we would be happy to listen to your thoughts earlier!

Anne Vanhala

What Connects Airplanes, Straws and Corporate Responsibility?

Corporate responsibility may be trendy right now, but I regularly hear people talking about it as mere greenwashing, making a company’s actions look shiny and pretty without real content. Sadly, corporate responsibility is not really glitz and glamour – it is human rights abuses in the palm oil plants in Asia, collapsed garment factories in Bangladesh, oil spills in the ocean, corruption or overly aggressive tax planning that disrupts competition. Fair? No.shutterstock_186036554

Corporate responsibility covers a wide variety of topics, as the examples above show. So what are we actually talking about when we say corporate responsibility?

You can easily find several definitions by googling, but I am a simple girl so I give you a simple definition: Corporate responsibility is balancing between people, planet and profit in the corporate world. This means that companies should respect the environment and treat the people around them fairly, while also operating in a financially sustainable way.

Why should companies care?

Let’s have a more detailed look at why. Why does corporate responsibility matter to companies and to us corporate lawyers?

Well, the obvious answer is public image. Any scandal in operations near or far will lead to a damaged reputation. There are also other reasons than brand image for companies to embrace corporate responsibility, such as cost savings, and employee and customer engagement (see more arguments in the Forbes’ article). Last but not least, we can ask ourselves the fundamental question: Why should corporations behave differently than individuals? Why would we give corporations the right to misbehave behind the corporate façade while we don’t approve of similar behaviour from our fellow citizens?

Something good hidden here?

If the above arguments do not convince you about the benefits of corporate responsibility, let me talk a little bit about airplanes and straws. Airbus has recently developed an airplane (A350) that brings more comfort to passengers with less fuel burn, emissions and noise – attractive and responsible business for both Airbus and airline companies. Another example is LifeStraw which is a straw that makes water drinkable in developing countries, preventing many diseases from spreading – good business that saves lives.

Both examples show that we can actually have the cake and eat it too – generate profits and do good for the world. How does this sound? Do you have an A350 or a LifeStraw for your company already in mind?

Anne Vanhala

Daring to be Different

A couple of weeks ago I was invited to speak at an annual event attended by professionals from the fields of medicine, healthcare and ICT. The organisers asked me to speak on the topic of daring to be different.

I must admit that my first thought was whether I could dare to speak about anything other than the law. My next thought was whether I would be able to find things that I could say we have done differently.

People often consider lawyers to be fairly conservative, and I have to admit that sometimes it takes some effort to think outside your own little box. Moreover, it takes courage to break out of your comfort zone, which is why I had to do some introspection before I could tell the organisers that I’d love to speak at their event.

Being Different Takes Courage

In my opinion, having courage means being able to voice your own opinions and ideas without fear of embarrassing yourself (confidence) and getting a positive response in return (respect).

Choosing the less-trodden path usually requires passion (the spark) along with the time and energy to invest in plotting a new course (productive balance).

These four things—confidence, respect, the spark and productive balance—are the values that our staff agreed on together in 2008. Our values give us the courage to do things differently.

My colleagues and I visiting the Finnish Nature Center Haltia on a lovely day in April.
My colleagues and I visiting the Finnish Nature Center Haltia on a lovely day in April.

 

Searching for a Deeper Meaning

Employer branding company Universum’s recent survey results offered several interesting insights, but the most important was this: young people want their jobs to have a deeper meaning. Companies cannot focus solely on generating profits, but must take responsibility for how their actions affect their interest groups and environment.

We consider corporate responsibility from two points of view. On the one hand, corporate responsibility matters play a role in our everyday operations. On the other, we also help our clients to be more successful by taking corporate responsibility matters into account in our assignments.

What’s Next?

The desire to promote corporate responsibility has led us to take, among other things, the following steps here at Castrén & Snellman:

There is a lot of work still to be done, though, and travelling further down our chosen path will take courage and require us to break free from old patterns of thought.

Dare to Believe in Yourself

Sometimes courage doesn’t mean that things have to be done differently. It takes courage to keep your head when others are forging their own paths.

It has taken courage to keep making long-term investments in developing our expertise in niche fields of law so that we can provide our clients with a wide array of services to support their business operations. It would be easier to just focus on the more lucrative fields of law.

I am absolutely delighted that the way we do things has gained international recognition. A little while ago, Chambers Europe ranked eleven of our services in their highest tier, which is more than any other Finnish law firm. In addition, we won two of the most important awards in our field this spring:

The credit for these awards belongs to our clients, who shared their experiences of working with us with the researchers, and to my colleagues for their excellent client service.

The awards brighten our mood every day in our lobby.
The awards brighten our mood every day in our lobby.

 

So what’s next on my list of things that will pluck me from my safe little box and place me firmly outside my comfort zone? Here it comes: please continue reading my future blog posts and follow me on Twitter! I might be new to contributing to social media, but it’s never too late to learn!

Pauliina Tenhunen